Kuulumisia kesä- ja heinäkuulta
Paluu Suomeen
Puolitoista vuotta kului yllättävän nopeasti, ja nyt kirjoitamme tätä Suomesta. Loppuvuodesta kirjoitamme vielä yhden kirjeen kun aikaa on ehtinyt kulua hieman enemmän ja pystymme katsomaan Brasiliassa vietettyä aikaa hieman eri perspektiivistä.
Brasiliassa vietetyt puolitoista vuotta olivat ehdottomasti elämämme parasta aikaa. Olemme erityisesti iloisia mahdollisuudesta seurata näkyämme ja tehdä töitä ihmiskaupan uhrien ja muidenkin ihmisten kanssa. Olemme kiitollisia sinulle, joka omalta osaltasi teit tämän mahdolliseksi rukoilemalla meidän puolestamme ja tukemalla meitä taloudellisesti.
Aloitimme tavaroiden purkamisen ja kodin laittamisen kuntoon heti saavuttuamme Suomeen heinäkuun alussa. Meidän kodissa vallitsee edelleen kaaos, ja työhuone on täynnä tyhjiä pahvilaatikoita. Varastossa on edelleen hyvin paljon kaikenlaista tavaraa, ja autotallia ei pysty ainakaan toistaiseksi käyttämään muuhun kuin tavaroiden säilytykseen. Meidän ajatuksena on miettiä tarkkaan mitä tavaroita tuomme takaisin kotiimme. Tulimme Brasiliassa toimeen hyvin vähällä, eikä meidän ajatuksena ole täyttää kotiamme kaikella mitä omistamme. Nyt ollaan jo elokuun alussa, ja Sikri palasi tänään aamulla takaisin töihin Jorvin sairaalaan. Teron työkuviot ovat edelleen auki, eikä työpaikasta ole vielä tietoa. Uskomme, että Jumalalla on Terolle jotain erityisen hyvää varattuna. Olemme heittäneet kaiken työmme Herran haltuun ja uskomme, että kaikki hankkeemme menestyvät. Uusi työ löytyy varmasti. On hienoa, jos rukoilet asiaa kanssamme ja pyydät meille viisautta ja kärsivällisyyttä. Uskomme oikeiden ovien aukeavan täydellisesti.
Kesäkuu Teksasin tiimin kanssa
Ennen paluutamme takaisin Suomeen, elämämme jatkui normaaliin tapaan Brasiliassa. Kesäkuun alussa palasimme Sao Paulosta takaisin Recifeen. Teron pääasiallinen työ oli huolehtia monista vierailijoista. Meidän rakkaat ystävämme Royce ja Jennifer tulivat Teksasista (Lubbock) uuden tiimin kanssa. Hehän vierailivat Recifessä viime vuonna, jolloin tutustuimme heihin. Tälläkin kertaa heillä oli mukanaan upea tiimi. Vietimme toiseksi viimeisen Brasilian viikkomme heidän kanssaan esittelemällä heille kaikkia työmuotojamme, ja kävimme tiimin kanssa vierailemassa Olindassa. Teksasin tiimi palveli meitä ja muita Shores of Gracen työntekijöitä rukoilemalla puolestamme sekä profetoimalla meille asioita, joita Jumala oli näyttänyt heille. Saimme viettää paljon aikaa Teksasin tiimin kanssa, ja yksi tiimin jäsenistä kertoi haluavansa tulla palvelemaan Brasiliaan miehensä kanssa. Meillä oli aivan mahtava viikko koko tiimin kanssa.
Sikri vietti erityisen paljon aikaa Betaniassa tyttöjen kanssa. Lisäksi hän pyrki tapaamaan ja viettämään aikaa erityisen läheisiksi ja tärkeiksi tulleiden slummeissa asuvien tyttöjen ja naisten kanssa.
Haasteita katutyössä
Kesäkuun alussa Nic ja Rachael perheineen lähtivät viettämään sapattivapaata, joten emme järjestäneet Isän rakkaus juhlaillallista kesäkuussa ennen lähtöämme. Kävimme paljon kaduilla, ja Jumala toimi voimallisesti erityisesti prostituutiossa työskentelevien naisten parissa. Prostituutiossa työskentelevien ihmisten kanssa tehtävä työ vaikeutui kun joku oli laittanut sosiaaliseen mediaan kuvan, missä yksi henkilöistä, joka oli työssä kadulla, oli tunnistettavissa. Jotkut naisista loukkaantuivat syvästi tästä ja kieltäytyivät puhumasta meille vähään aikaan, ja tämän episodin seurauksena emme käyneet kadulla pariin viikkoon lainkaan. Kun prostituutiossa työskentelevät ihmiset alkoivat kysellä meidän perään, teimme päätöksen työn jatkamisesta entisellä tavalla. Sikrillä oli onneksi myös hyvä henkilökohtainen kontakti henkilöön, joka oli aiemmin kieltäytynyt puhumasta meille. Kun pyysimme tältä henkilöltä anteeksi ja osoitimme vilpittömästi rakkautta tätä henkilöä kohtaan, hän alkoi lämmetä meidän kohtaamiselle. Hän alkoi avautua meille uudelleen ja pääsimme tekemään työtä entiseen tapaan kadulla.
Yhteydenpitoa meille tärkeiden ihmisten kanssa
Sikri aikoo jatkaa yhteydenpitoa Whatsappin avulla monien kadulla työtä tekevien naisten kanssa. Sikri onnistui myös tutustuttamaan jotkut kadulla työskentelevät naiset Recifeen jäävien tiiminjäsentemme kanssa, joten kontakti pysyy myös meidän palattua takaisin Suomeen.
Viimeisenä maanantaina ylistysillassa oli kovin koskettavaa, kun rakkaaksi käyneet slummeissa asuvat tytöt halusivat tanssia ja laulaa meille. Kyyneleet valuivat meidän ja heidän poskia pitkin. Oli vaikeaa jättää heidät Recifeen meidän palattua takaisin Suomeen, mutta olemme kiitollisia sosiaalisesta mediasta ja nykyteknologiasta, jotka mahdollistavat yhteydenpidon Brasiliaan.
Tunnelmia on tässä vaiheessa vielä kovin vaikeaa purkaa konkreettisiksi ajatuksiksi. Vaikka opimmekin paljon uusia asioita, uskomme, että vasta vähän ajan päästä ajatuksemme ovat riittävän selkeitä voidaksemme tekemään jonkinlaisen yhteenvedon Brasiliassa vietetystä ajasta. Nyt keskitymme etsimään mitä Jumala on suunnitellut meille täällä Suomessa omassa seurakunnassamme ja muuallakin. Olemme ehtineet tavata monia ystäviämme, kävimme Suomeen paluun jälkeen eilen ensimmäistä kertaa omassa seurakunnassamme, ja olemme keskustelleet ystäviemme kanssa mahdollisista töistä, joihin Jumala kutsuu meitä Suomessa. Olemme ehtineet jo keskustella Skypessä Brasiliaan jääneiden meille rakkaiden ihmisten kanssa. On ollut hienoa nähdä livenä ihmisiä, jotka ovat meille kovasti rakkaita.
New Wine tapahtuma Himoksella
Pari viikkoa sitten kävimme New Wine konferenssissa Himoksella, jossa pidimme seminaarin aarteiden etsinnästä. Seminaari onnistui erinomaisesti, ja paikalle tuli paljon väkeä. Meillä ei taaskaan ollut riittävästi kyniä, vaikka edellisestä kerrasta viisastuneena otimme mukaan paljon kyniä ja paperia. Kaikki seminaariin osallistuneet henkilöt lähtivät etsimään aarteita, ja moni ihminen parani erilaisista vaivoista. Kesken seminaarin Tero sai tiedonsanan kivusta vasemmassa polvessa. Kaksi ihmistä nosti kätensä ylös merkiksi siitä, että heillä oli ongelmia vasemman polven kanssa. Kun seminaarin lopussa pyysimme ihmisiä tulemaan rukoiltavaksi, polvivaivoja oli yllättäen 12:lla ihmisellä. Ilmeisesti osa ei joko kuullut mitä puhuimme aiemmin seminaarin aikana, tai he eivät halunneet kaikkien muidenkin tietävän vaivoistaan. Moni ihminen parani vaivoista, ja eräskin vanhempi nainen todisti sunnuntaina aamulla molempien polvien olevan täysin kivuttomia. Perjantaina seminaarin jälkeen molempien polvien puolesta oli rukoiltu. Kiitos Jeesus! Oli hienoa tavata monia ystäviämme ja eri seurakunnissa olevia ihmisiä. Yhtenä aamuna kävimme seurakuntien johtajille ja keskeisille työntekijöille tarkoitetussa aamiaistapahtumassa. Sen yhteydessä saimme profetoida kahdelle evankelisluterilaisessa kirkossa toimivalle nuorisotyöntekijälle. Saimme jopa kutsun mennä rohkaisemaan seurakunnan nuoria. Olemme itse asiassa menossa viikon kuluttua yhdelle rippileirille kertomaan työstämme Brasiliassa. Meidän sydämemme iloitsee todella paljon yli seurakuntarajojen tapahtuvasta yhteistyöstä, olemmehan samaa Kristuksen ruumista! New Wine tapahtuma oli meille tärkeä osoitus Jumalan meille näyttämästä kutsusta palata takaisin Suomeen. Rukoilemme Isää näyttämään vieläkin yksityiskohtaisemmin mitä Hän on suunnitellut meille Suomessa.
Ajatuksia Suomessa olemisesta
Suomessa on hyvä olla. Tämä on täydellinen aika. Olemme hyvällä paikalla kun saamme rukoilla ja etsiä seuraavaa askelta. Olemme täynnä odotusta tästä ajasta. Meillä on jo joitain ajatuksia ja pyydämme Isää vahvistamaan ajatuksemme. Kaikki hyvä tulee häneltä täydellisesti. Myös kaikki tarvitsemamme varat tulevat Häneltä. Kiitos kun pysyt rukouksessa puolestamme!
